Kovaltshuk eli tuttavallisemmin Valtsu näki päivän valon toukokuun 12

KOVALTSHUK

" De visu; de auditu; de olfactu "

Kovaltshuk eli tuttavallisemmin "Valtsu" tai "Vallu " näki päivän valon toukokuun 12.päivä ainakin sataan vuoteen kuivimpana kesänä vuonna 2006 Sallassa, jossa se varttui neljän veljen ja yhden sisaren kanssa emonsa Turren hoivassa sekä kasvattaja Kimmon ja isäntäväen Sepon ja Tarjan " nallukkana" seitsemän viikkoiseksi, jonka jälkeen Valtsu tuli isänsä Riskinin ja emänsä Turren koti kenneliin Kuloharjun Suojarantaan astutuspentuna.

Turre emo ja sisarukset Kuvat A. Huhtala

Kuva A. Huhtala

Kävimme valitsemassa Valtsun sen ollessa viiden viikon vanha. Minä tein valinnan omilla perusteillani "ex tempore" heti 20 sekunnissa, mutta Jouko tutkaili pentuetta pidempään. Suumerkit ja muutkin merkit siinä tuli tutkittua tarkkaan. Jotkut väittää, että ulkomuoto periytyy voimakkaasti, niin todellisuudessa tässäkin yhdistelmässä näkyi, ettei se asia nyt niin yksinkertainen ole. Näistä pennuista tuskin yksikään tulee muistuttamaan kumpaakaan vanhempaansa niin paljon että voitaisiin suoralta kädeltä sanoa, että tämä koira tässä on sen ja sen jälkeläinen. Periytyminen ulkomuodossakin on totta kai voimakasta silloin kun kaikki halutusta lopputuloksesta poikkeavat yksilöt karsitaan aina systemaattisesti jalostuksen ulkopuolelle hyvin pitkällä aikavälillä, kuten on luotu kaikki väritykseltään, kooltaan ja rakenteeltaan yhteneväiset rodut. Itäsiperianlaikoissa tämä väitetty yhtälö ei ainakaan toimi, koska tällaista yhtenäisestä ulkomuodosta poikkeavaa pentujen karsintaa ei ole koskaan suoritettu, eikä suoriteta. Näin ollen itäsiperianlaika pentueessa kaikki pennut voivat olla erivärisiä ja rakenteeltaan ja kooltaankin poikkeavia mikä kertoo sen että vaihtelua on todella paljon rodun sisällä ja jopa pentueen sisällä. Enkä usko että paraskaan jalostusasiantuntija pystyisi sanomaan meidän pihan koiristakaan mikä niistä on on kenenkin jälkeläinen. Toisin sanoen Valtsukin on ihan itsensä näköinen.

Kun sitten valintareissulla oli aika vertailla valintojen lopputulosta ja ehkäpä valmistautua käymään jopa tiukkaa vääntöäkin valinnasta, niin kuinka ollakaan molempien valinta on kohdistunut juuri samaan pentuun.

Turre emo

Isä Riskin

7- viikkoisena Valtsu haettiin kotiin. Heti ensimmäisenä päivänä tehtiin tuttavuutta ison hirven sarven kanssa, jota Valtsu haukkui kymmenkunta minuuttia ympärillä pyörien antaen koko ajan ääntä. Myös oikeaoppinen "pakenevan" pysäyttäminen etupuolelle kiertäen näytti olevan hallinnassa.

Karhunnahkan kimpussa 7 vk. vanhana

Valtsu on ollut hyvin sosiaalinen pentu, jonka kanssa on ollut helppo toteuttaa suositus 100:sta ihmiskontaktista ennen 3 kk. ikää. Se on ollut mukana kauppareissuilla, Posion muikkumarkkinoilla, jossa se kulki markkina humussa ihmisten paljoutta, kovaa musiikkia tai mitään muutakaan säikkymättä. Kovasti se herätti ihastusta markkinaväen keskuudessa ja monet oli saadut rapsutukset. Tuleekohan pennusta samanlainen hurmuri kuin isästään, joka on suuresta " susimaiseta" ulkomuodostaan huolimatta aina vieraissakin ihmisissä vauvasta vaariin herättänyt luottamusta ja halua silittää. Kukaan ei ole koskaan sitä pelännyt tai suhtautunut muutenkaan negatiivisesti kuultuaan sen rodun.

      "Posion muikkumarkkinoilla oli hauskaa, varsinkin kun isommat ja pienemmät tytöt tuntui tykkäävän minusta"

Tietenkin hilla-aikaan se oli viemässä ensimmäistä hillakuormaa 100 kilometrin päähän Ranualle. Valtsun mielestä ei varmaan haittaisi jos sillekin tielle tehtäisiin jotain. On se vaan niin pomppuinen. Uimassa Valtsu on käynyt isä Riskinin kanssa kaikkein kuumimmilla ilmoilla.

"Hillastus hommissa tässä ollaan"

Yöt se on nukkunut saapumisestaan saakka kammarissa meidän sängyn alla omalla petillään. Tai oikeammin puoliksi yöpöydän alla missä kävi sitten kamala kolina aina sen kylkeä kääntäessä. Nyt tuota kokoa on jo sen verran, että paikka mihin hyvin mahtui seitsemän viikkoisena ei olekaan 16 viikkoiselle enää käypänen.

"Hietajärvellä käytiin pienenä uimassa"

10-viikon iän täyttymisen kunniaksi se hierautui metsässä siihen " ihteensä". Pika komento tuli silloin Valtsulle kotiin pesulle. Enimmät pestiin pihalla käärmemäisesti sihisevällä puutarhaletkulla ja sitten pesuhuoneessa tehtiin tarkempaa työtä. Harjoituksesta tämäkin kävi. Pesukaan ei hätkäyttänyt sitä yhtään vaan kiltisti seisoi paikallaan. Kostoksi sitten kyllä ehti puistelemaan kaikki vedet turkista ympäri olohuonetta ja pesun päälle iskikin sitten sellaiset riiviöt että poika piti viedä olohuoneen siivouksen ajaksi omaan häkkiin rauhoittumaan. Valtsulle tehtiin nimittäin portaiden lähelle pihaan pieni häkki koppeineen ja tavaroineen, että saa välillä mennä sinne omaan paikkaan. Tuleva iso häkki on jo odottamassa sitten toisten koirien luona, jossa Tiitu-muori asustele nyt alkuun alivuokralaisena ja nujakointi kaverina. Tiitu on tosi hyvää seuraa riiviölle pikku koiralle, kun se on itse sellainen viilipytty ettei hermostu kun korkeintaan karhulle. Eikä leikitkään mene sen kanssa liian rajuiksi.

Valtsun tärkein pirtti lelu on tällä hetkellä karvainen käsinukke "Mötkykalle" . Karvainen vielä toistaiseksi, mutta hyvää vauhtia se on muuttumassa entiseksi sellaiseksi, koska se toimii myös karvaus "harjoitus" välineenä, joka näkyy sitten lattioilla pyörivinä karvatuppoina. Mielenkiintoista on jälleen kerran havaita kuinka helppo itäsiperianlaika on pentuna. Olohuoneen matalalla sohvapöydällä kaukosäätimet, lehdet ym. tavarat on koko ajan saaneet olla täysin rauhassa, kun niistä on kerran, pari pentua kielletty. Sohvan nurkkia ei ole kaluttu, eikä muutakaan pureskeltu.

"Tässä olen jo 12 viikkonen pojan julli metsäreissulla "

Syyskuun alussa käytiin ottamassa toiset rokotukset. Oma eläinlääkäri ei ollutkaan paikalla vaan sijainen, joka kehui Valtsua tosi komeaksi nuoreksi mieheksi. Kuunteli sydämen ja tutkaili muutenkin. Menomatkalla tutustuttiin tien ravissa aterioiviin poroihin ja vähän niitä haukahdeltiinkin.

Koppeloon ja teereen tutustumista. Zsaikan löytämä hirvensarvikin kiinnosti kovasti

Vesilintuihin tutustumista " Etkä isäukko koske kyllä minun mötkykalleen"

Valtsu on jo ehtinyt tutustua monenlaiseen riistaan. Teeriäkin on jo ajatettu.

Näissä kuvissa Valtsu on jo runsaan neljän kuukauden ikäinen junttura.

Posiolla pidettiin Match Show 24. syyskuuta. Erillistä pentuluokkaa siellä ei ollut. Kehän kiertäminen ei vielä oikein onnistunut, kun Vallua kiinnosti niin kovasti takana juoksevat vieraat koirat.
Tuloksena sinisten kolmas tila ja saaliina ensimmäinen ruusuke ja pokaali.

"Eikö se minun vuoroni jo tule" "Vihdoinkin kehiin" " Saaliina ruusuke ja pokaali"

Isojen koirien haukkumiin hirven kantturoihin on käyty nyt myös tutustumassa
nylkypaikalla hirven pyynnin alettua ja samalla tavattu hirviporukkaakin ensi syksyä silmällä pitäen.

" Meidän ensimmäinen teeri saalis " " Hirven päätä tutkailemassa"

11.10 huomasimme että Valtsu oli tullut siihen ikään, että se tarvitsee metsässä tutkan.

Valtsu painoi nyt kuuden kuukauden iässä 27 kiloa ja on noin 60 cm. korkea. Yöt se nukkuu edelleen omalla paikallaan makuuhuoneessamme
sängyn vieressä lattialla. Tiitu on muuttanut, joten päivisin aika kuluu vieruskavereiden Viiman, Nitan ja Kiiran kanssa.
Edelleenkään se ei ole tehnyt sisällä mitään konnuuksia pureskelemalla huonekaluja ym. tavaroita. Käyttäytyy kuin vanha koira.
On itse rauhallisuus, paitsi milloin vedetään rättiä ym. riehakkaampia leikkejä. Yhden kerran sillä on " persous" voittanut ja se oli omin lupinensa
lipsinyt suihinsa keittiö pöydälle unohtuneen lettu kermavaahdon lopun. Hyvää kun oli.

"Mötkykallea" ei enää ole sen mentyä niin huonoon kuntoon. Villasukka saa nyt korvata retuutuskaverin.
Valtsu on halunnut jo viime aikoina kopille yöksi.

" Teeriä ollaan puhdistamassa ja
pakasteeseen laittamassa." "Nämä kanansiipi palat on meille koirille"
Hmm... nam, nam, siis minulle.

Joulukuun 3. päivä mentiin ensimmäistä kertaa Valtsun kanssa varsinaisille hirvenpyynti alueillemme selkoseen. Tuloksena noin tunnin hirvihaukku oma toimisesta löydöstä parilla karkolla ilman yhteydenottoa. Merkille pantavaa oli se että Valtsu ei seurannut karkossa hirven lumijälkeä pitkin vaan oikoi sivu kautta ilmavainulla hirville uusinta haukkuun.

"Valtsu tykkää kuten isänsäkin makoilla hirven vieressä."

Näyttely hommiakin on jo vähän alustavasti suunniteltu lähiajoille. Mihin ja milloin on kuitenkin vielä auki.

"Passikuva"

Joulu meni ja Uusi Vuosi 2007 alkoi. Naapuruston ampumat raketit ei pahemmin Valtsua hetkauttaneet. Muuten kuin että haukkua piti niitä niin vimmatusti. Meidän pihassa raketteja ei ole ammuttu enää vuosikausiin. Pirtissä olevaa joulukuusta piti tietenkin ihmetellä, kuten muitakin uusia
vempaimia ja tuoksuja. Kaikkein mukavinta Valtsusta oli kuitenkin kun oli enemmän porukkaa ja sitä myötä tietenkin enemmän rapsuttajia.

"Tykkään katsella aina noita kontturan sarvia"

Valtsu on nyt sitten ilmoitettu Siilinjärvelle jalostuspäivänäyttelyyn. Matka on kyllä varmasti pitkä ja väsyttävä.
Yöpymäänkin joutuu, mutta toivottavasti Valtsu ottaa tämän yhtä reippaasti kuin kaikki muutkin eteen tulleet asiat on ottanut.

Speedy

Velipoika Speedy kävi Valtsua moikkaamassa Tarjan ja Sepon kanssa. Oli melkoinen " jyssykkä" tämä Speedy.

Valtsu jalostuspäivillä BIS pentu

" Tässä "Valitaan näyttelyn kauneinta pentua Jalostuspäivillä Siilinjärvellä"

"Eihän siellä hotellin baarikaapissa ollutkaan sitä uutta "HAU- olutta"

Ekat näyttelypokaalit ja ruusukkeet. "

Ensimmäinen näyttely on sitten nyt takana. Käytiin Valtsun ja Zsaikan kanssa Siilinjärvellä jalostuspäivillä. Matkat, liki 500 km. suuntaansa meni todella hienosti ja yökin sujui ambulanssin pöntössä kuin olisi siellä ikänsä asustellut. Pihihän se tosin käydä testaamassa hotellinkin sänky, mutta huone todettiin liian lämpimäksi, kun tulee 30 asteen pakkasista lapista. Koira paljous hieman oudoksutti näyttelypaikalla ja niitä piti ensin vähän haukkua. Kehässä Valtsu oli oikein mallikkaasti ja saaliina kunniapalkinto ja ROP- pentu. Näyttelyn paras pentu kehä sitten hieman jännitti, mutta kaikki meni nappiin ja Valtsu valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi pennuksi. Palkinnoksi se sai kolme hienoa pokaalia ja pari ruusuketta sekä lihamureke laatikon.
Zsaika sai arvostelukseen erinomaisen ja oli PU4.

Valtsun näyttely arvostelu: Tuomari Pekka Teini
" Erittäin lupaava. Mittasuhteiltaan ja voimakkuusasteeltaan jo nyt hieno koira. Urosmainen pää ja ilme. Hyvin sijoittuneet korvat.
Rungossa ja raajoissa hieno voiman ja tasapainon suhde. Hieno pentu. "

Valtsussa on havaittavissa erittäin paljon samoja luonteenpiirteitä ja pieniä elkeitä ja ilmeitä mitä isä Riskinilläkin on. Yksi yhteinen mielenkiinnon aihe näkyy olevan kiinnostus lentokoneisiin. Riskin on pienestä pitäen ollut erittäin kiinnostunut taivaalla lentävistä koneista ja hornetteille se on aina ollut hyvin, hyvin vihainen. Näyttelypaikan yli lentäneet pari lentokonetta kiinnostivat myös Valtsua todella paljon. Kun katsoi muiden koirien reaktiota lentokoneisiin niin vastaavaa kiinnostusta ei ollut huomattavissa. Valtsu myös ilmaisee pitkästymisensä pienillä haukotuksilla kuten isänsäkin.
Vieraisiin ihmisiin suhtautuminen on aivan sama. Molemmat menee välittömästi hyvin liki ihmistä tuttu " silitä minua" ilme naamallaan. Ym. ym.

6.3.2007

Tuossa sattui mielenkiintoinen tapaus joka jälleen kertoo Valtsun älykkyydestä ja ennen kaikkea tarkkaavaisuudesta.
Jouko käytti Kiiraa eläinlääkärillä ja menin sitten seuraavana päivänä hakemaan Valtsua sisälle tarhasta. Otin autotallin seinältä hihnan,
menin häkille ja koska Valtsulla ei ole häkillä pantaa, niin tuon sen aina hihnan silmukassa sisälle.
Valtsu ei antanutkaan laittaa tällä kertaa hihnaa kaulaansa nuuskittuaan ensin sitä hyvin, hyvin tarkasti. Ihmettelin mikä on vikana.
Illalla kerrottuani Joukolle tapauksesta selvisi, että se oli ollut sama hihna, jossa Kiira oli ollut eläinlääkärillä käydessään ja eläinlääkäri oli nostanut hihnan lattialta pedille, joten siihen oli jäänyt eläinlääkärin haju, joka vaivasi Valtsua vielä vuorokaudenkin kuluttua,
niin paljon ettei antanut laittaa sitä omaan kaulaansa. Muutoin koirat kulkevat aina samoissa hihnoissa sen kummemmin niitä valikoimatta..

Valtsun ei koske myöskään ruokiin tai varastele, vaikka saattaakin yksin ollessaan nousta pöydälle katsomaan esimerkiksi lihaa. Tutkii kyllä tarkkaan
ja nuuskii nenä melkein lihassa kiinni, mutta ei koske, kun sen joskus pääsee niistä hommista salaa näkemään..
Nyt käydään ainakin yksi näyttely vielä kevään päälle ihan harjoituksen vuoksi tuleviin koitoksiin.

15.3.2007

Muutamia kertoja on käyty jo valjaissa potkukelkalla vetohommissa, mutta ei vielä kovin pitkiä matkoja vedätyksiä, kun Valtsu on vielä niin nuori,
ettei ole järkevää vedättää kovin.

24.3. 2007

Kemijärvellä oli sitten Valtsun ensimmäinen näyttely virallisissa luokissa. Ikää nyt 10 kk. ja junioriluokka. Aamu varhaisella piti joutua tielle kun kehään meno oli jo 9.45 ja täytyi ehtiä vielä totutella näyttely tohinaan ennen sitä. Ensin taas piti haukkua, kun joka puolella oli koiria. Osa melkein isoja kuin karhut, kun oli myös 2 ryhmän koirat näyttelyssä. Vähitellen Valtsu sitten rauhoittui ja kehässä olo menikin ihan hyvin. Itälaikoja oli ilmoitettu 21kpl.

Tuloksena JUN ERI1, PU1, SERT ja ROP. Se tiesi sitä, että jäätiin odottelemaan muiden kehien päättymistä. Ryhmäkehät olivat kolmen jälkeen sitten sisällä. Siinä oli aikaa katsella muiden kehien touhuja ja jututtaa tuttuja, joita olikin tullut paljon lähi kunnista.

Ensin mentiin hirmuisen liukkaita avomallin portaita alas liikuntasaliin. Luultiin, että josko Valtsu pelkää, kun ei ollut koskaan sellaisissa portaissa kulkenut, mutta eipä pelännyt yhtään ja sisällä se ei edes haukkunut ketään, vaikka kehä oli tosi ahdas kun oli koko 5 ryhmä ja 24 koiraa ryhmäkehässä. Ryhmätuomari katsoi ensin kaikki ja otti sitten porukasta puolet jatkoon. Siinä vaiheessa Valtsu oli vielä mukana jatkoon menijöissä. Tuomari kehui sitä oikein lupaavaksi nuoreksi koiraksi. Ryhti pitikin hyvin. Neljän joukkoon ei kuitenkaan sitten Valtsu sijoittunut. Ensimmäinen serti oli kuitenkin tullut ja ROP. Velipojat Speedy ja West saivat molemmat EH:n ja emo Turre H:n. Mukana ollut Yuyu sai H:n kun se esiintyi pehmeästi.

Valtsun arvostelu Kemijärvellä:
"Riistan värinen merkein. Keskikokoinen, mittasuhteiltaan oikea uros, jolla hyvä pää ja korvat, hyvä runko ja raajat. Oikea turkin laatu,
malli häntä. Normaali luonne ja liike."

( Koko mitattiin n.61-62cm. )

Tässä muutamia kuvia Valtsusta Kemijärven näyttelyssä

Vasemmalta Valtsun velipojat Speedy, West ja emo Turre

Kajaanin näyttelyyn ilmoitimme Valtsun huhtikuun lopulla Sanin kaveriksi. Näyttely meni hienosti molemmilla ja niin vain Valtsu pokkasi toisen sertinsä ollen vielä ROP. Tuomari oli vaihtunut taas, niin kuin monesti nykyään tahtoo olla. Valtsu alkaa nyt selvästi aikuistua ja tulla " siihen ikään" missä alkaa nuorilla miehillä olla hieman venkoilua ja isottelua. Ei niinkään kotioloissa, mutta tuolla maailmalla pitää vähän näyttää jo toisille pojille, että minäkin olen tullut paikalle. Isä Riskinillä oli samaa tuossa iässä, mutta kylläpä se on aika jo Riskinin pahimmat särmät hionut, joten eiköhän Valtsullakin se mene siitä ohi.

Kajaanin näyttelyssä kun oli myös kakkosryhmä esillä, niin siellähän oli sitten monenlaista karvallista ja karvatonta rotua. Viereemme tuli joku buldoggi rotuinen ja silloin näki, ettei Valtsu osaa oikein siihen suhtautua. Katseli ja koetti saada vainullakin selkoa otuksesta. Kääntyi lopulta ihan selvästi vaivautuneen näköisenä pois kuin olisi todennut " laji tuntematon"

Valtsun arvostelu Kajaanissa:

" Koko 62cm. Erinomainen uros. Pää saisi kallo osaltaan olla vahvempi. Erinomainen runko, samoin raajat. Hyvä selkälinja. Hyvä turkki ja häntä.
Liikkuu ja esiintyy hyvin."

Kajaanin näyttelyssä

Rotupäivillä Taivalkoskella

Rotupäivillä Valtsu esiintyi kehässä hieman mahtaillen uros porukassa. Tulilla makkaran paistossa taas oli kuin itse rauhallisuus. Tällaiset tilanteet on hyvää harjoitusta tuollaiselle vuosikkaalle jo hirviporukkaakin ajatellen, ettei sitten tarvitse miettiä että miten se suhtautuu vieraisiin ukkoihin. Hirveähän Valtsu pääsi haukkumaan jonkin aikaa tässä alku kesällä , kun pyörälenkillä isännän kanssa olivat huomanneet uros mullikan pellolla syömässä. Valtsu haukkui hihnassa ollen pellolla olevaa hirveä ja isäntä piilotteli puskassa. Ei ole hirven haukkuminen ainakaan unohtunut. Ilveksen jäljet löysimme viimeisillä lumen rippeillä ja niille Valtsulla oli kova veto.

Idän suuriistakoirien rotukatselmuksessa tuomari valitsi Valtsun parhaaksi urokseksi. Uroksia oli paikalla n. kymmenkunta. Narttuja taisi olla neljä ja pentuja pari kappaletta. Nyt odotellaankin sitten karvan vaihtumista rauhassa ja syksyä sekä ehkä jo mahdollisesti kokeitakin.

Rotupäivä nuotiolla makkaran paistossa

Valtsu pudotti heinäkuun alussa totaalisesti karvansa joten alku syksyn näyttelyihin ei ollut asiaa. Velipojat Speedy Vest sen sijaan olivat komeassa turkissa Rovaniemen näyttelyssä ja molemmat saivat ERI:n ja Speedy sai sertin ja oli ROP. Vest sai ERI:n ja oli PU3.
Uimaan Valtsu meni ensi reissusta heti omatoimisesti ja tykkäsi kovasti.

Karhubpaskaan hieroutunut komistus

Valtsun velipoika Speedy

Valtsua käytettiin 13. elokuuta vajaan puolen tunnin vanhalla karhunjäljellä. Ei pelännyt vaan veti ja seurasi innolla jälkeä hihnassa.
Pyyntikausi on nyt alkanut ja merkattu on jo monenlaista riistaa. Linnutkin kiinnostaa kovasti, sekä hirvi.

1.11.2007 jatketaan tässä kuulumisten kerrontaa. Valtsulla on ollut eri pituisia hirvihaukkuja. Kaatoja ei ole yhtään vielä, mutta kokeissa kuitenkin jo käytiin. Homma jäi hakupisteille, kun emme päässeet maastoon johon tarkoitimme, koska sateet oli pehmittäneet tien. Toisesta maastosta ei sitten löytynyt haukuttavaa. Meidän pyyntialueissa kun ei ole niitä ns. pelto eli kennelhirviä, johon voisi mennä varmaan paikkaa. Haku Valtsulla on tosi hyvä, joten kyllä se siitä. Nyt muutaman viikon ajan ongelmana on olleet nuorta herraa kovasti vaivaavat kiimanartut samassa pihassa mikä ei ole ollenkaan hyvä asia. Varmasti vaikutti jo kokeenkin aikana. Koereissusta oli kuitenkin se hyöty että oppia tuli siitä ettei tuomariryhmä häiritse koiraa metsässä. Onhan Valtsu ollut nyt jo porukan matkassa useita kertoja ja hyvin on mennyt.

Lokakuun ensimmäinen päivä aamulla Valtsu ehti haukkua emää ja vasaa runsaat puoli tuntia kun jokin yllättäen karkotti hirvet haukusta ja Valtsu lähti karkottajan perään. Ilkka kuuli vain tömäyksen kun " joku " lähti. Valtsu meni perässä useita kilometrejä ja ui vielä leveän joen yli. Arvoitus on mitä siellä puolen jokea sitten päivän aikana tapahtui. Illalla vasta koira saatiin pois joen takaa. Nyt se ei meinannut vapaaehtoisesti lähteä enää uimaan Livojoen yli takaisin ja toiselle puolen jokea olisi tullut lähemmäs sadan kilometrin auto matka kiertäen sitä hakemaan. Lopulta kuitenkin huutelun houkuttelemana se tuli veteen ja lähti uimaan yli. Arvoitukseksi jäi myös menikö se hirven vai karhun perässä uiden joen yli vielä puolen kymmenen kilometrin seuraamisen jälkeen. Se on ollut Valtsun pisin reissu tähän mennessä. Loppu syksyllä käydään nyt vielä metsässä kunhan nuo kiimat on ohi ja jollei lunta tule niin paljon että metsäautotiet umpeutuu. Vuoroja kun täytyy antaa pihan muillekin koirille. Karva on jo kasvanut ihan kauniiksi uudeksi turkiksi myöhäisestä vaihtumisesta huolimatta.

Sisaruksille Vestille ja Hetalle on jo ammuttu hirvet ja pikkuveljelle Vertille myös, vaikka ikää sillä vasta on viisi ja puoli kuukautta.

   Tässä on Valtsun pikkuveli Roope joka tuli kesällä astutuspentuna.
   Roope asustelee Taivalkoskella.

Syksy on nyt sitten pulkassa. Tulihan se yksi hirven kaato Valtsullekin, vaikka kovasti vastusti milloin mistäkin syystä.
Vasan ampumisen jälkeen Valtsu ei meinannut luovuttaa millään vaan jatkoi emän haukkumista toista tuntia ennen kuin suvaitsi tulla
katsomaan vasan roppia ja ottamaan ensimmäisiä suullisia karvoja. Yritti vielä karata takaisin emää haukkumaan.
Lintujakin Valtsu tapaili haukkua, vaikka kyllä selvästi isompi riista kiinnostaa enemmän.

Valtsun vasa

Tässä sitten se pakollinen poseerauskuva syksyltä hirven nylyn lomassa.

Siitäpä onkin aikaa kun on tullut kirjoiteltua Valtsun kuulumisia. Eletään jo vuotta 2008 ja Valtsu täytti hiljattain 2-vuotta. No, mitäkö pojalle kuuluu.
Komistunut on tietenkin entisestään ja on nyt aikuisen koiran mallissa. Posion ja Kuusamon näyttely jäi väliin kun näytti että karvat lähtee,
mutta kun tämä suomen kesä on niin oikullinen, onneksi vähäluminen kuitenkin ja ilmat pysyi viileinä niin Valtsu päättikin pitää karvat,
mutta näyttelyt oli ja meni.

Inarin Vasatokkaan Idän suurriistakoirien rotupäiville Valtsu kuitenkin otettiin mukaan. Tosin päätös tehtiin ihan edellisenä päivänä,
kun tarkoitus oli ensin ottaa pelkästään Odessa mukaan ja olla pari yötä reissussa, kun matkaa oli viitisen sataa kilometriä suuntaansa.
Kun suunnitelmat muuttui että ollaankin vain yksi yö, niin otettiin sitten Valtsukin vähän tuulettumaan talven jäljiltä. Eikä turhaan Valtsu lähtenytkään.
Nimittäin rotupäivien katselmuksessa Talven Hannu valitsi Valtsun parhaaksi urokseksi ja kun Odessa vielä oli paras narttu,
niin sekä isännälle että emännälle ojennettiin komeat halkaisu puukot palkinnoiksi tulevaa syksyn hirven pyyntiä varten.

Tuossa alla olevassa kuvassa ollaan Kaunispään huipulla. Oli valtavan kylmä ja kova tuuli.
Pakkaseksi muutettuna varmaan olisi tuuli vastannut parinkymmenen asteen pakkasta.

Valtsulle ei saatu omista luvista kaatoa tälle syksylle. Vielä ehkä päästään kokeilemaan. Nuorta miestä vaivaa kovasti pihan kiima nartut.

             " Monenlaista haukkua, vaan ei kaatoa "

Ilkka ampui Valtsulle kahden tunnin haukun päätteeksi vasan 10.11. Olivat talkoopyynnissä toiselle porukalle.
Muutama päivä myöhemmin hyvässä haukussa oli sarvipää, jolle ei saatu enää tappolupaa.
Mutta kamera tallensi tätä haukkua jota voi käydä katsomassa muutamasta uudesta videosta joita Ilkka oli filmaillut.
Kokeisiin meno jäi isännän polvileikkauksen vuoksi.

                      Valtsun vasa

Sallassa on kaatunut hirviä tasaiseen tahtiin Valtsun täyssisaruksille ja pikkusiskolle. Speedy oli saanut tuloksen hirvikokeista.
Viimeinen serti yli kaksivuotiaana on nyt talven tavoite ja ensi syksynä sitten koetetaan saada koepuoli kuntoon mikäli
isännän koivet kestää.

Joulunahan saa yölläkin syödä tuumivat Valtsu ja Jukka kinkun kimpussa.

Valtsu kävi lLikojen erikoisnäyttelyssä 2009 Rautavaaralla ja sai sieltä ERI:n ja sijoittui avoimen luokan kolmanneksi. Karva oli jo lähdössä ja niinpä autokin oli sitten sen näköinen kun kotiin päästiin.

Vuoden 2009 metsästyskausi on alkanut Valtsulla hirvihaukuilla ja muutama supinpentukin on siinä menettänyt Valtsun hampaissa henkensä.

1.10 Valtsun hyvää seisonta haukkuu ammuttiin vasa.

Valtsulla huomaamattomana vaivannut korvatulehehdus äityi yllättäen tosi pahaksi että koira piti rauhoittaa hoitotoimenpiteiden ajaksi.
Lääkitys päälle. Entinen iloinen Valtsu on nyt palannut.

24.10 pistettiin Valtsun kanssa meidän viimeinen hirvi nurin.

Pikkusisko Ceidi oli kunnostautunut haukkumalla Avo 1 78,5p, tuloksen hirvikokeissa.
Speedy veli oli myös menossa kokeeseen mutta räpäkelit tulivat ja kokeeseen meno jäi. Speedyllä on tulos viime syksyltä.
Myös Vestillä on tulos hirvikokeesta

Jukka ampui Valtsulle 6 piikkisen sonnin. Uutta videomateriaalia Valtsusta hirvellä tulee kunhan nuo videot saadaan kuntoon.
Kännykkäkameralla kuvattuja. Syksyn aikana lukemattomia Valtsun haukkuja kuitattiin. Valtsun hirvet jää 95%:sti löytöpaikalle.

Jouko ampui Valtsulle viimeisen hirvemme 2011 syksyllä. Haukkuja oli syksyn mittaan runsaasti, mutta hirvet vääriä ( tai pieniä)

v.2012

Jukka ampui vasan ja aikuisen Valtsulle monien eri haukkujen jälkeen syksyllä 2012. Karhullakin Valtsu oli mikä todettiin jälkien perusteella.
Sisarukset haukkuu myös hirveä ( koepalkittujakin) ja karhua. Samoin sisarten jälkeläiset. Pikkusisko Ceidi on Mva.

                                                            Valtsun elävää hirvenhaukku mallia voi käydä katsomassa VIDEOLINKEISTÄ !!!!!!!!!!!!