KOIRALLE KUNTOA

Koiralle voidaan alkaa rakentamaan tulevaa kuntopohjaa heti, kun koira tulee uuteen kotiin
seitsemän kahdeksan viikon vanhana. Kaikenlainen leikkiminen, lumikinoksissa tarpominen,
uiminen ja vapaana juoksentelu on koiranpennun kuntoilua. Pää asia, että kaikki tapahtuu
pennun omilla ehdoilla. Lenkilläkin voidaan käydä, kunhan matkat eivät ole liian pitkiäja yksitoikkoisia.
Välillä voidaan leikkiä, heittää keppiä tai kaivaa vaikkapa jokunen hiirenraatokin kannon koloista.

Pentuaikana saatu monipuolinen liikuntapohja on hyvä lähtökohta tulevaisuutta ajatellen.
Hihnassa kulkeminen ei kehitä pennun lihaksistoa riittävän monipuolisesti.Täytyy muistaa,
että itäsiperianlaikan koko luokkaa oleva koira on saavuttanut luiden pituuskasvun osalta
täysikasvuisen raamit n. 1-1½ vuoden iässä ja niin kauan koiraan tulee soveltaa pentuliikuntaa,
ettei koiraa ajata piippuun jo nuorella iällä.
Koiraa ei pidä koskaan pakottaa, jos se on haluton. Jätetään silloin suosiolla reissu väliin
ja keksitään jotakin muuta mielenkiintoista. Treenataan, vaikka älynystyröitä lihapalaa ym. piilottamalla.

Toisella vuodella aletaan sitten pikkuhiljaa rakentamaan kuntopohjaa. Silloin tehdään riittävän pitkiä
yhtäjaksoisia lenkkejä. Kestoltaan n. 1-1½ tuntia. Rauhallista ravia pehmeällä juoksupohjalla. Vauhti
ei ole pääasia.Myös uinti esim. veneen perässä kehittää erinomaisesti lihaksia, mutta ei rasita niveliä.

Peruskunnon luomiseksi riittää pari, kolme lenkkiä viikossa ja kunhan kunto nousee, niin lenkkejä
voidaan juosta useammin. Joka päivä tulee harrastaa kuitenkin jotakin liikuntaa, myös rasittavaa.
Tärkeintä on, että koiran virkeys säilyy ja aikaa uhrataan tarpeeksi. Kun koira on saavuttanut riittävän
peruskunnon n. 2 vuoden vanhana eli juoksee 10-20 kilometriä rauhallisella vauhdilla pahemmin
hengästymättä voidaan välillä lyhentää kuljettua matkaa, mutta lisätään vauhtia. Kun nopeuttakin alkaa
löytymään, niin juostaan välillä n. puoli tuntia lähes täydellä vauhdilla kerran pari viikossa,
taikka mennään kymmenen minuuttia täysillä, hiljennetään ja mennään taas täyttä vauhtia.

Koiran maitohapon sietokyky paranee ja näin se kykenee nopeisiin karkon seuraamisiin hirven
ja karhun pyynnissä. Kun koira kykenee laukkaamaan täydellä teholla 30-40 minuuttia saaliin
pysäyttämis kyky paranee oleellisesti. Saalis pysähtyy harvoin mikäli koiralla ei ole kuntoa painaa
hirven taikka karhun etupuolelle ja näin tilanne menetetään. Lisäksi huonokuntoinen koira luovuttaa
helpommin. Maitohapon sietokykyä voidaan lisätä myös rinneharjoittelulla, jolloin koira saadaan
juoksemaan täysillä jyrkkää rinnettä ylös useita kertoja. Näin saadaan lyhyitä, teräviä harjoituksia.
Muutaman minuutin kestäviä spurtteja.

Kuntoilua tulee harrastaa ympäri vuoden. Kesäkuumalla mennään uimaan, taikka lenkillä käydään
ilta myöhällä tai aamu aikaisella. Ruokailun jälkeen tulee odottaa ainakin kaksi tuntia ennen lenkille
lähtöä. Ja lenkin jälkeen on myös hyvä odottaa tunnin verran, ennen kuin koira ruokitaan.

Käpäliä täytyy muistaa tarkkailla, samoin kynsiä.

Koirakaan ei ole kone, joten myös metsästysaikana se tarvitsee riittävästi lepopäiviä. Päivä , kaksi töitä.
Saman verran lepoa. Nuoren koiran kanssa se on ensiarvoisen tärkeää.

PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ RAKENNETTU KUNTO ANTAA PARHAAN LOPPUTULOKSEN !!!


      Zsaika lähes 11v. vanhana.