KOIRALLE KUNTOA
Koiralle voidaan alkaa rakentamaan tulevaa
kuntopohjaa heti, kun koira tulee uuteen kotiin
seitsemän kahdeksan viikon vanhana. Kaikenlainen leikkiminen,
lumikinoksissa tarpominen,
uiminen ja vapaana juoksentelu on koiranpennun kuntoilua. Pää
asia, että kaikki tapahtuu
pennun omilla ehdoilla. Lenkilläkin voidaan käydä, kunhan
matkat eivät ole liian pitkiäja yksitoikkoisia.
Välillä voidaan leikkiä, heittää keppiä tai kaivaa vaikkapa
jokunen hiirenraatokin kannon koloista.
Pentuaikana saatu monipuolinen liikuntapohja on
hyvä lähtökohta tulevaisuutta ajatellen.
Hihnassa kulkeminen ei kehitä pennun lihaksistoa riittävän
monipuolisesti.Täytyy muistaa,
että itäsiperianlaikan koko luokkaa oleva koira on saavuttanut
luiden pituuskasvun osalta
täysikasvuisen raamit n. 1-1½ vuoden iässä ja niin kauan
koiraan tulee soveltaa pentuliikuntaa,
ettei koiraa ajata piippuun jo nuorella iällä.
Koiraa ei pidä koskaan pakottaa, jos se on haluton. Jätetään
silloin suosiolla reissu väliin
ja keksitään jotakin muuta mielenkiintoista. Treenataan, vaikka
älynystyröitä lihapalaa ym. piilottamalla.
Toisella vuodella aletaan sitten pikkuhiljaa
rakentamaan kuntopohjaa. Silloin tehdään riittävän pitkiä
yhtäjaksoisia lenkkejä. Kestoltaan n. 1-1½ tuntia. Rauhallista
ravia pehmeällä juoksupohjalla. Vauhti
ei ole pääasia.Myös uinti esim. veneen perässä kehittää
erinomaisesti lihaksia, mutta ei rasita niveliä.
Peruskunnon luomiseksi riittää pari, kolme
lenkkiä viikossa ja kunhan kunto nousee, niin lenkkejä
voidaan juosta useammin. Joka päivä tulee harrastaa kuitenkin
jotakin liikuntaa, myös rasittavaa.
Tärkeintä on, että koiran virkeys säilyy ja aikaa uhrataan
tarpeeksi. Kun koira on saavuttanut riittävän
peruskunnon n. 2 vuoden vanhana eli juoksee 10-20 kilometriä
rauhallisella vauhdilla pahemmin
hengästymättä voidaan välillä lyhentää kuljettua matkaa,
mutta lisätään vauhtia. Kun nopeuttakin alkaa
löytymään, niin juostaan välillä n. puoli tuntia lähes täydellä
vauhdilla kerran pari viikossa,
taikka mennään kymmenen minuuttia täysillä, hiljennetään ja
mennään taas täyttä vauhtia.
Koiran maitohapon sietokyky paranee ja näin se
kykenee nopeisiin karkon seuraamisiin hirven
ja karhun pyynnissä. Kun koira kykenee laukkaamaan täydellä
teholla 30-40 minuuttia saaliin
pysäyttämis kyky paranee oleellisesti. Saalis pysähtyy harvoin
mikäli koiralla ei ole kuntoa painaa
hirven taikka karhun etupuolelle ja näin tilanne menetetään.
Lisäksi huonokuntoinen koira luovuttaa
helpommin. Maitohapon sietokykyä voidaan lisätä myös
rinneharjoittelulla, jolloin koira saadaan
juoksemaan täysillä jyrkkää rinnettä ylös useita kertoja. Näin
saadaan lyhyitä, teräviä harjoituksia.
Muutaman minuutin kestäviä spurtteja.
Kuntoilua tulee harrastaa ympäri vuoden. Kesäkuumalla
mennään uimaan, taikka lenkillä käydään
ilta myöhällä tai aamu aikaisella. Ruokailun jälkeen tulee
odottaa ainakin kaksi tuntia ennen lenkille
lähtöä. Ja lenkin jälkeen on myös hyvä odottaa tunnin
verran, ennen kuin koira ruokitaan.
Käpäliä täytyy muistaa tarkkailla, samoin kynsiä.
Koirakaan ei ole kone, joten myös metsästysaikana
se tarvitsee riittävästi lepopäiviä. Päivä , kaksi töitä.
Saman verran lepoa. Nuoren koiran kanssa se on ensiarvoisen tärkeää.
PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ RAKENNETTU KUNTO ANTAA PARHAAN LOPPUTULOKSEN !!!
Zsaika lähes 11v. vanhana.